Top 5 kestävintä maata EU:ssa

Mikään maa ei saavuttanut "erittäin korkean tason vaatimuksia", joten kolme ensimmäistä sijaa on jätetty tyhjiksi eli käytännössä sija 1 on sija 4. Listaan kuuluu myös maita, jotka eivät kuuluu EU:hun, mutta koska niitä ei tässä julkaisussa ole huomioitu, sijoitukset eivät mene järjestyksessä.

1. Tanska (sija 4)

Tanska näyttää suuntaa. Maa on kärkipaikalla johdonmukaisen ilmastopolitiikkansa ja merkittävien kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten ansiosta. Maa on aktiivinen toimija ilmastokeskustelussa ja Tanska onkin esimerkiksi ensimmäinen ja ainoa maa, joka verottaa viljelijöitä karjan aiheuttamista päästöistä. Tanska kuuluu myös BOGA-liittoumaan, joka pyrkii luopumaan kaasusta ja öljystä. Tanska sai erittäin korkean arvosanan uusiutuvassa energiassa, korkean kasvihuonekaasupäästöissä ja keskitason arvosanan energiankäytössä.

2. Alankomaat (sija 5)

Alankomaat on parantanut erityisesti uusiutuvan energian käytössä ja ilmastopolitiikassa. Alankomaiden tavoitteena on vähentää maan kasvihuonekaasupäästöjä 95% vuoteen 2050 mennessä. Maa on ahkera maataloustuotteiden viejä, mikä lisää  kasvihuonekaasupäästöjä ja typpisaasteita. Maan nykyinen hallitus on enemmän oikeistolainen ja monia ympäristöön liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä on heikennetty.

3. Ruotsi (sija 11)

Ruotsi sai korkean arvosanan uusiutuvan energian käytöstä ja alhaisesta päästötasosta. Maa pyrkii olemaan fossiilivapaa 2045 mennessä. Myös Ruotsin hallitus on tällä hetkellä kumoamassa monia edistyksellisiä ilmastosäädöksiä, kuten lentovero ja sähköisten ajoneuvojen tuet. Vaikka Ruotsi on vielä hyvällä sijalla se voi kuitenkin laskea, jos hallitus jatkaa samaa linjaa.

4. Luxemburg (sija 13)

Luxemburg sai korkean arvosanan kasvihuonekaasupäästöissä, keskiverto/keskitaso arvosanan uusiutuvassa energiassa ja energiankäytössä sekä matalan arvosanan ilmastopolitiikassa. Yksityisautoilu on maassa hyvin yleistä ja julkisesta liikenteestä tehtiinkin ilmaista haittojen vähentämiseksi. Luxemburgilla on myös oma suunnitelma (PNDD) kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Maa on myös yksi johtavista maista jätevesien käsittelyssä.

5. Viro (sija 14)

 Viro sai korkean arvosanan kasvihuonekaasuissa, energiankäytössä ja uusiutuvassa energiassa, mutta matalan ilmastopolitiikassa. Viro on sitoutunut entistä paremmin EU:n ilmastotavoitteisiin ja pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Maan kierrätysaste on parantunut ja kiertotaloutta edistetään. Viro on myös yksi EU:n digitaalisesti edistyneimmistä maista. Sen sijaan vaikka uusiutuvan energian, erityisesti tuuli-ja aurinkovoiman, osuutta on kasvatettu, maa ei ole sitoutunut luopumaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä.

Top 5 kehittyvintä maata EU:ssa kestävän kehityksen saralla

On huomioitavaa, että maat, jotka ovat aiemmin heikosti suoriutunut monilla osa-alueilla, niiden tekemät parannukset näkyvät indeksissä selvemmin kuin maissa, jotka ovat jo aiemmin olleet pidemmällä. Tässä ovat maat, joissa kehitys on ollut erityisen lupaavaa:

1. Kreikka (sija 22)

Kreikan kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet huomattavasti. Syynä laskulle ovat mm. ruskohiilen käytön merkittävä vähentyminen sähköntuotannossa, sekä uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntyminen. Maa on edistänyt kestävää liikkumista mm. parantamalla julkista liikennettä sekä laajentamalla sähköautojen latausinfrastruktuuria. Toisaalta Kreikka tarvitsisi vielä konkreettisempia suunnitelmia fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamiseksi. Maan tämänhetkiset tavoitteet kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa eivät vielä riitä pysymään 1.5 °C:n rajassa.

2. Malta (sija 34) 

Yksityisautoilu on suosituin liikkumistapa maassa. Uusiutuvan energian osuus on matala ja fossiilisten polttoaineiden käyttö puolestaan yleistä. Sähköautojen määrä Maltalla on kuitenkin kasvanut huomattavasti ja julkinen liikenne on maassa ilmaista.

3. Liettua (sija 18)

Liettua on listan positiivisin yllättäjä. Maan tavoitteet uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden suhteen osin jopa ylittävät EU:n kansalliset tavoitteet. Liettua pyrkii mm siihen, että 45% energiankulutuksesta vuonna 2030 tulisi uusiutuvista energialähteistä. Tavoite energiatehokkuuden lisäämisestä näkyy Liettuan pyrkimyksenä kunnostaa tehottomia rakennuksia, valistaa kansalaisia ja lisätä yritysten energiatehokkuutta. Liettualla on kuitenkin vielä parannettavaa muun muassa uusiutuvan energian, kasvihuonekaasupäästöjen ja ilmastopolitiikkansa suhteen.

4. Belgia (sija 35)

Belgia ei ehkä loista sijoituksellaan, mutta askelia oikeaan suuntaan on otettu. Belgialla on kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma (NECP), mutta sen tavoitteet ovat liian matalat. Belgia pyrkii lisäämään puhtaan energian käyttöä, mutta toteutuksessa on ollut haasteita. Belgia on kuitenkin viime vuosina jättänyt tukematta uusia kansainvälisiä fossiilisten polttoaineiden tukia. Maa on myös sitoutunut tavoitteeseen, jossa pyritään suojelemaan 30% luonnosta maalla ja 30% valtamerissä.

5. Suomi (sija 37)

Suomen sijoitus on viime vuosina laskenut, sillä tämänhetkisille päättäjille ilmastotoimien parantaminen ei ole tärkeysjärjestyksessä ylimpänä. Maassa on kuitenkin korkea uusiutuvan energian osuus. Suomi pyrkii nettonollaan, eli tilanteeseen jossa ilmakehään päästetään kasvihuonekaasuja saman verran kuin poistetaan, 2035 mennessä. Maa ei ole kuitenkaan tällä hetkellä saavuttamassa tavoitetta. Metsät ovat maan tärkeimpiä hiilinieluja, mutta niiden määrä on vähentynyt liiallisten hakkuiden takia

Top 5 vähiten kestävää maata EU:ssa

Vuoden 2025 CCPI-indeksin perusteella Euroopan Unionin viisi vähiten kestävintä maata ovat:

1. Bulgaria (Sija 50)

Syynä Bulgarian huonolle sijoitukselle on muun muassa maan epävakaa poliittinen tilanne, jonka myötä EU-tason kansallisten tavoitteiden toteutuminen on keskeytynyt. Bulgaria myöntää edelleen merkittäviä tukia fossiilisia polttoaineita käyttäville yrityksille sekä öljyn ja kaasun etsinnälle Mustaltamereltä. Sen sijaan uusiutuvan energian hankkeille tarvitaan lisätukea.

2. Tšekki (Sija 49)

Tšekin päästövähennystavoitteet ja -strategiat eivät useimmiten ole sitovia. Maan hallitus tukee ydinvoimaa ja kannattaa hitaampaa siirtymää hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Kestävämmän energiankäytön tavoitteet odottavat hallituksen hyväksyntää. Fossiilisten polttoaineiden käytön ja tukien lopettamiselle ei ole asetettu konkreettisia tavoitteita.

3. Puola (Sija 48)

Puolalta uupuu pitkän aikavälin strategia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2050 mennessä. Vaikka kivihiilen osuus Puolan energiantuotannosta on laskussa, se on yhä hallitseva energialähde. Kaivosmiesten kanssa solmittu sopimus sallii hiilen louhinnan jatkumisen vuoteen 2049 asti, mikä on asiantuntijoiden mukaan liian myöhäistä. Vaikka Puolan nykyinen hallitus on entistä ilmastoystävällisempi, sekä hallitus että oppositio vastustavat EU:n kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.

4. Slovakia (Sija 46)

Slovakian sijoitus laski kuusi sijaa edellisestä. Maan tärkein hiilivoimala suljettiin vuonna 2023, mutta fossiilisia polttoaineita tuetaan edelleen. Erityisesti maakaasu saa kannatusta johtuen maan tiheästä kaasuinfrastruktuurista ja yhteydestä naapurimaihin. Maa vastustaa EU-tason kunnianhimoisia uusiutuvan energian tavoitteita.

5. Unkari (sija 45)

Vaikka Unkarin ilmastopolitiikka on noudattaa EU:n tavoitteita, niiden saavuttamiseksi tehtävät toimet ovat puutteellisia etenkin rakennus-, maatalous-, liikenne- ja jätehuoltosektoreilla.